Suomen Kuurojen Historiaseuran kannanotto Hiljaisen kansan äänet – Remontoidut kehot -hankkeen vastuututkijalle
 

Katso kannanotto viittomakielellä tästä

(Texten på svenska nedan)

Maanantaina 23. syyskuuta 2024 järjestettiin Hiljaisen kansan äänet – remontoidut kehot -hankkeen päätösseminaari Valkeassa talossa, Helsingissä. Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa on tutkittu kuurojen muistitietoa lapsuudesta ja koulunkäynnistä sekä musiikkikasvatuksesta. Tarkastelun kohteena ovat olleet myös kuuroille tehdyt korvaleikkaukset. Hankkeen vastuututkijana on toiminut Marjo Laitala, muut tutkijat ovat Outi Ahonen ja Katja Sutela. Laitala ja Sutela ovat kuulevia, jotka eivät osaa viittomakieltä. Ahonen on viittomakielinen kuuro.

Ahosen ja Sutelan seminaariesityksestä julkaistiin tallenteet Viittomakielisessä kirjastossa 14.10.2024. Laitalan esitystä ei julkaistu, sillä Viittomakielisen kirjaston mukaan hän ei antanut lupaa. Se, että hankkeen vastuututkija toimii näin, herättää väistämättä ihmettelyä, epäilyksiä ja kysymyksiä tieteellisen tutkimuksen uskottavuudesta ja läpinäkyvyydestä. Kieltämällä tallenteen julkaisemisen tutkija estää tieteelliseen tutkimukseen olennaisesti kuuluvan keskustelun. Marginalisoituja ryhmiä tarkastelevien tutkijoiden tulisi tänä päivänä olla erityisen tietoisia omiin positioihinsa ja tutkimuksiinsa liittyvistä sensitiivisistä valta-asetelmista. Näitä ryhmiä on tutkittava siten, että tutkimukset tukevat yhteisöä ja yhteisö saa antamalleen tiedolle vastinetta.

Hankkeen sivuilla on Laitalan esitys pdf-muodossa. Sen yhteydessä luki vielä 17.10.: ”Tulossa pian myös viittomakielellä”. Maininta on sittemmin poistettu, ja on epäselvää, onko mitään viittomakielistä tietoa tulossa. Tutkimuksen kohteella, viittomakielisellä yhteisöllä, on oikeus saada itseään koskeva tieto samaan aikaan kuin muutkin, yhteisön omalla kielellä, ja tiedon on oltava kaikille sama.

Seminaariohjelman mukaan Laitalan oli tarkoitus kertoa puheenvuorossaan korvaleikkauksista ja asuntolakoulujen väkivaltakokemuksista. Hankkeen verkkosivuilla olevassa esityksessä ei mainita korvaleikkauksia. Asuntolakoulujen väkivaltakokemusten käsittely jää tekstissä ohueksi. Esityksessä on useita erikoisia ja keskenään ristiriitaisiakin väittämiä. Laitala kirjoittaa: ”Olemme keskittyneet viittomakielellä kerrottuun muistitietoon (…) Kun haastattelut tehtiin viittomakielellä, ne kuurojenkoulua käyneet, jotka eivät kieltä riittävän hyvin osaa tai eivät halua sitä käyttää, jäivät ulkopuolelle. Tutkimuksemme perustuu siten jossain määrin vinoutuneeseen aineistoon.” Kuurojen yhteisössä yleisesti tiedetty tosiasia on, että käytännöllisesti katsoen kaikki kuurojenkouluissa olleet kuurot oppilaat oppivat viittomakieltä, vaikka viittominen olisi ollut kouluissa kiellettyä. Poikkeuksen tekevät ne muutamat oppilaat, joilla olisi muutenkin haasteita kielen oppimisessa.

Laitalan mielestä kuurojenopetuksen historiasta ei ole tehty tutkimusta. Väittämä ei pidä paikkaansa, sillä aihetta on käsitelty mm. pro graduissa ja lisensiaatintyössä. Suomen Kuurojen Historiaseura paheksuu, että yhteisön ulkopuolinen henkilö kategorisoi kuurojen historiasta aiemmin julkaistun laajan ja monipuolisen aineiston ”kansanomaiseksi historiaksi”. Laitala on ilmoittanut hakevansa rahoitusta kuurojen historiaa käsittelevään tietokirjaan. Onko eettisesti kestävää, että yhteisön ulkopuolelta tuleva, viittomakieltä taitamaton henkilö ottaa asiakseen määritellä, mitä kuurojen historia on ja miten sitä tulee kirjoittaa?

Helsingissä 18. lokakuuta 2024

Suomen Kuurojen Historiaseura – Finlands Dövhistoriska Sällskap ry.

***

UTTALANDE

Måndagen den 23 september 2024 hölls slutseminariet för projektet "Hiljaisen kansan äänet – remontoidut kehot" i Vita huset i Helsingfors. I det av Koneen Säätiö finansierade projektet har man undersökt dövas minnen från barndomen och skolgången samt musikundervisningen. Man har även granskat de öronoperationer som utförts på döva. Projektets ansvariga forskare har varit Marjo Laitala, och de övriga forskarna är Outi Ahonen och Katja Sutela. Laitala och Sutela är hörande och behärskar inte teckenspråk. Ahonen är teckenspråkig döv.

Inspelningar av Ahonens och Sutelas presentationer från seminariet publicerades i Teckenspråkiga biblioteket den 14 oktober 2024. Laitalas presentation publicerades inte, eftersom hon enligt Teckenspråkiga biblioteket inte gav sitt tillstånd. Det faktum att projektets ansvariga forskare agerar på detta sätt väcker oundvikligen förvåning, misstankar och frågor om den vetenskapliga forskningens trovärdighet och transparens. Genom att neka publiceringen av inspelningen förhindrar forskaren den diskussion som är en väsentlig del av vetenskaplig forskning. Forskare som undersöker marginaliserade grupper bör idag vara särskilt medvetna om de känsliga maktförhållanden som är kopplade till deras egna positioner och forskning. Dessa grupper bör studeras på ett sätt som stöder samhället och säkerställer att samhället får tillbaka den information som de har bidragit med. 

På projektets hemsida finns Laitalas presentation i pdf-format. Den 17 oktober stod det ännu: ”Snart tillgänglig även på teckenspråk.” Detta tillkännagivande har nu tagits bort, och det är oklart om någon information på teckenspråk kommer att publiceras. Forskningsobjektet, den teckenspråkiga gemenskapen, har rätt att få den information som rör dem samtidigt som andra, på deras eget språk, och informationen ska vara densamma för alla.

Enligt seminarieprogrammet skulle Laitala i sitt anförande tala om öronoperationer och erfarenheter av våld på internatskolor. I presentationen på projektets webbplats nämns inte öronoperationer. Behandlingen av våldserfarenheter på internatskolor är i texten mycket tunn. Presentationen innehåller flera märkliga och sinsemellan motsägelsefulla påståenden. Laitala skriver: ”Vi har fokuserat på minnesberättelser som förmedlats på teckenspråk (…) När intervjuerna gjordes på teckenspråk exkluderades de dövskoleelever som inte behärskar språket tillräckligt väl eller som inte vill använda det. Vår forskning bygger alltså till viss del på en snedvriden databas.” Inom dövsamhället är det allmänt känt att praktiskt taget alla döva elever i dövskolorna lärde sig teckenspråk, även om teckenspråk var förbjudet i skolorna. Undantaget är de få elever som av andra orsaker hade svårigheter med språkinlärningen. 

Enligt Laitala har ingen forskning bedrivits om dövundervisningens historia. Detta påstående stämmer inte, då ämnet har behandlats i bl.a. pro gradu-avhandlingar och licentiatavhandlingar. Finlands Dövas Historiska Förening fördömer att en person utanför dövsamhället kategoriserar det tidigare publicerade omfattande och mångfacetterade materialet om dövas historia som ”folkhistoria”. Laitala har meddelat att hon söker finansiering för en populärvetenskaplig bok om dövas historia. Är det etiskt försvarbart att en utomstående person utan kunskap i teckenspråk tar sig an uppgiften att definiera vad dövas historia är och hur den ska skrivas?

Helsingfors den 18 oktober 2024

Finlands Dövhistoriska Sällskap – Suomen Kuurojen Historiaseura ry.
 

Näsimäen hautausmaan kierros lauantaina 2.11.2024 Porvoossa

Suomen kuurojen historiaseura järjestää opastuskierroksen Näsimäen hautausmaalla 2.11.2024 klo 11-13, Näsinmäentie 5, 06100 Porvoo. Outi Ahonen ja Håkan Westerholm kertovat kuurojen historian merkkihenkilöistä.

Kierroksen jälkeen on mahdollista mennä yhdessä lounaalle.

Hinnat:

 Jäsenet: 10 €

Ei-jäsenet: 15 €

Sitovat ilmoittautumiset 22.10.2024 mennessä kuurojenhistoria@gmail.com ja maksu kuurojen historiaseuran tilille: FI 66 4055 0012 4213 80

Näsebackens begravningsplats på lördagen den 2.11.2024 I Borgå

Finlands Dövas historiesällskap anordnar en guidad tur på Näsebackens begravningsplats den 2.11. 2024 kl. 11-13, Näsebackavägen 5, 06100 Borgå. Outi Ahonen och Håkan Westerholm berättar om några av de viktigaste personerna i de dövas historia.

Efter rundturen finns det möjlighet att äta lunch tillsammans.

Priser:

Medlemmar: 10 €

Icke-medlemmar: 15 €

Bindande registrering senast 22.10.2024: kuurojenhistoria@gmail.com

och inbetalning till Dövhistoriska sällskapets konto: FI 66 4055 0012 4213 80